Keskiviikko 16.4.2008, kello on suunnilleen yhdeksän illalla, minun pitäisi olla suihkussa, tekemässä läksyjä, katsomassa televisiota tai jotai muuta mitä yleensä teen arki-iltaisin. Mutta tänään en ollut.
Olin Hartwall -areenalla monen tuhannen muun ihmisen kanssa. Kiljuin, hypin, nauroin.
Backstreet Boys.
En ole ikinä kokenut mitään näin hienoa.

Seurakaan ei olisi voinut enää mahtavampaa olla, kiitos kaikki tytöt, varsinkin ne kaksi ihaninta.