Olisipa housut. Niinpä.

"Sanoin vain auts."
"Ai missä!?"

"Älä nyt laita niitä verhoja kiinni, joku voi luulla että me tehdään jotain."

"Siirrytään nyt tohon pöytään."
"Ei kun mennäänki tonne ikkunan eteen!"
"Tää on kyl liian lähellä ovea, mennään meiän vakiopöytään."
"Mä en kyl ainakaan siirry, jään tähän syömään!"

Hohhoi, tälläistä meidän iltapäivä kaupungissa. Rakastan kahta parasta ystävääni. Tiedän että toistan itseäni, mutta en voi sille mitään! Tyttöjeni syytä, mitäs ovat niin vastustamattoman suloisia ja ihania ystäviä. <3