Aina ei jaksa olla. Mutta tänään jaksoi. Kiitos. Taas. Te kaksi, aina. <3

Minulla oli tänään mielipidepuheenvuoro. Jouduin pitämään sen ensimmäisenä, kiitos erään nimeltämainitsemattoman Jarnon. Mutta siis, puhe meni vähän pieleen, sillä olin ihan hermona. Enkä ole ikinä ennen pitänyt puhetta. Osasin puheeni ulkoa, mutta kun seisoin luokan edessä ja minun piti aloittaa, kaikki sanat huuhtoutuivat ulos korvieni kautta ja jäivät lillumaan lattialle. Sain kuitenkin jotenkuten kaivettua ne sanat muistini perukoilta, enkä purskahtanut nauruun kuin kerran. Ja puheeni kesti 5 ja puoli minuuttia. Ihmettelen, miksei kukaan nukahtanut.

If everyone cared and nobody cried
If everyone loved and nobody lied
If everyone shared and swallowed their pride
We'd see the day when nobody died
And I'm singing